Blogin kirjoittaminen lähti siitä, että etsin itse erilaisia kokemuskirjoituksia naisilta, jotka ovat samassa tilanteessa kuin minä; vielä nuoria, mutta päivän työt tehty ja eläkkeellä.

Nyt kun olen eläkkeellä tammikuun alusta (-23) ja takanani on 40 vuoden ura työelämässä, astun uuteen vaiheeseen elämässäni. Ensimmäiset kuusi kuukautta eläkkeellä oloa ovat olleet täynnä uusia mahdollisuuksia ja tuntemuksia. Tämä ajanjakso antaa minulle tilaisuuden keskittyä omiin kiinnostuksen kohteisiini ja harrastuksiini, jotka ovat jääneet hieman sivuun pitkän työuran aikana.

Voin nyt rauhassa nauttia elämästä ilman työn tuomaa kiirettä ja stressiä. Olen suunnitellut matkustamista, uusien paikkojen tutkimista ja ennen kaikkea aikaa läheisten perheenjäsenten ja ystävien kanssa. On ihanaa antaa itselleni lupa nauttia näistä hetkistä ja keskittyä omiin tarpeisiini.

Samalla olen tuntenut, että siirtyminen työelämästä eläkkeelle tuo mukanaan omat haasteensa. Työ on ollut osa minua niin pitkään, että sen taakse jääminen on herättänyt erilaisia tunteita. On ollut päiviä, jolloin tunnen menettäneeni jopa osan identiteettiäni, mutta olen myös alkanut ymmärtää, että uudessa vaiheessa minulla on tilaisuus löytää uusia puolia itsestäni.

Olen pohtinut, mitä haluan tehdä tulevaisuudessa. Ehkä haluan kokeilla uusia asioita, oppia uutta tai löytää uudenlaisen merkityksen elämälleni. Vapaaehtoistyö kiinnostaa hieman – haluaisin antaa takaisin ja tukea muita omalla panoksellani.

Yhteenvetona tämä elämänvaihe tarjoaa minulle mahdollisuuden löytää uudelleen itseni, nauttia elämästä eri tavoin ja rakentaa tulevaisuuttani omien toiveideni mukaisesti. Olen innostunut siitä, mitä seuraavat vuodet tuovat tullessaan, ja odotan uteliaisuudella kaikkia niitä mahdollisuuksia, joita elämällä vielä on tarjottavanaan.

Elämä jatkaa etenemistään, ja tämäkin elämänvaihe tuo mukanaan omat ilonsa ja haasteensa. Tiedän kuitenkin, että ystävyyssuhteet ovat niitä voimavaroja, jotka pysyvät rinnallani ja tuovat iloa kaiken muun keskellä. Niinpä nytkin vietimme pitkää viikonloppua lapsuuden ystävieni kanssa Kuusamossa.

Voi, oli niin ihanaa viettää aikaa yhdessä kaikkien niiden ihanien ladyjen kanssa! Kuusamo on todella upea paikka, ja maisemat ovat aivan uskomattomat. Ne metsät, järvet ja tunturit luovat sellaisen maiseman, joka tuntuu kuin suoraan satukirjasta ja siellä ovat meidän kaikkien juuret tiukasti kiinni.

Tapaaminen ystävieni kanssa on aina niin odotettua ja iloista. Tapaamme kerran vuodessa, ja se on meille kaikille niin tärkeä perinne. Vietämme aikaa yhdessä, ja meillä on aina niin hauskaa. Ja mikä parasta, käymme läpi kaikki vuoden aikana tapahtuneet asiat yhdessä. On hienoa jakaa niin ilot kuin surutkin ystävien kanssa.

Tällaiset hetket ovat todella arvokkaita. Ne auttavat meitä muistelemaan menneitä hetkiä ja luomaan uusia muistoja. Yhdessä jaamme naurut, tarinat ja kaiken sen, mikä on tapahtunut. On hienoa omistaa ystäviä, joiden kanssa voi olla niin avoin ja rehellinen.

Toivottavasti voimme jatkaa tätä perinnettä vielä pitkään ja nauttia toistemme seurasta. Ystävät ovat todellakin elämän aarteita, ja olen niin kiitollinen, että meillä on toisemme. Aarteita löysimme myös läheisestä metsästä, kun metsäpolku oli rakennettu Katinkullasta!

Mukavaa viikkoa kaikille ja kiitos rakkaat Löntsäri-ystävät!